Terveiset vanhemmille
Kolmen vinkin kotiarki
Kevät on ollut monelle perheelle tavallisuudesta poikkeavaa aikaa. Päiväkotien sekä koulujen ovet ovat olleet kiinni ja töitä on tehty kotoa käsin. Arkea on joutunut muokkaamaan annettujen rajoitusten mukaiseksi, ja kaikilta on vaadittu sopeutumista sekä kärsivällisyyttä. Halusimme lähestyä alan asiantuntijoita ja kysyä, millaisiin asioihin tällaisena aikana tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lääkäri, luokanopettaja, psykoterapeutti, lastentarhanopettaja sekä lastenpsykiatrian psykologit vastaavat!
“Meidät on luotu niin, että tarvitsemme elämäämme rytmiä: työtä ja lepoa, arkea ja juhlaa.”
Lastentarhanopettaja
Säännöllisen arkirytmin ylläpitäminen on tärkeää, sillä se kannattelee koko perhettä arjen pyörityksessä. Arki sujuvoituu ja selkeä rytmi luo turvallisuuden tunnetta. Jos meillä ei ole luonnollisesti arkeamme rytmittäviä tekijöitä, kuten koulua sekä työtä, on päivärytmiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Päivän rakenteeseen on hyvä sisällyttää säännölliset ruokailu-, ulkoilu- ja uniajat, jotka käydään lasten kanssa ennakkoon läpi hyödyntäen tarpeen mukaan kuvallista tukea tai lukujärjestystä. Ruoka kannattaa tehdä ja syödä yhdessä.
“Vanhempien omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on edellytys lasten kanssa jaksamiselle.”
Psykoterapeutti
“On hyvä olla myös itselleen armollinen.”
Lääkäri
Vanhempien on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Pienetkin iloa tuottavat hetket sekä rentouttava tekeminen ovat vaalimisen arvoisia. Omaa jaksamista tukee myös yhteydenpito ystäviin sekä perheisiin kodin ulkopuolella. Vertaistukea kannattaa hakea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta.
“Leikki on usein aikuisellekin hauskaa!”
Luokanopettaja
“Jokaisena päivänä pitää olla myös yhteisiä hauskoja hetkiä, jolloin voi nauraa.”
Psykoterapeutti
Läsnäololla ja perheen yhteisellä ajalla on suuri merkitys. Tiiviskään yhdessä oleminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että olisimme toisillemme läsnä. Perheissä on hyvä tarkastella, miten yhteistä aikaa vietetään ja kuinka paljon erilaiset älylaitteet, kuten kännykät ja tabletit, vievät perheenjäsenten huomiota. Hauskoja hetkiä on hyvä vaalia sekä järjestää aktiivisesti. Yhdessäolo sekä läsnäolo eivät vaadi suuria suunnitelmia: ulkoilu, lautapelit ja kysely sekä kuuntelu ovat hyviä ideoita yhteiseen tekemiseen. Välillä jotkin asiat voivat odottaa, jotta päivään järjestyy aikaa leikkiä sekä pelailla lasten kanssa.
Blogitekstin sisältö on koottu asiantuntijoiden vastauksista.
Muista! et ole yksin. Jos kaipaat tukea perheesi tilanteeseen, niin ole rohkeasti yhteydessä paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Voit ottaa yhteyttä myös Pelastusarmeijan paikalliseen yksikköön. Tiedot löydät täältä
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nyt suututtaa!
Ärripurripäivät ovat kaikille meille tuttuja: kiukunpuuskat kuuluvat arkeen. Välillä lapsen raivarit saavat kuitenkin aikuisenkin hämilleen. Mitä tehdä, kun omat keinot loppuvat? Kysyimme asiantuntijoilta, kuinka lapsen raivariin tulisi suhtautua ja millaisia vinkkejä he tilanteeseen antavat. Lääkäri, luokanopettaja, psykoterapeutti, lastentarhanopettaja sekä lastenpsykiatrian psykologit vastaavat!
"Usein luja syli rauhoittaa pienen lapsen raivarin, oma rauhallisuus isommankin."
Lääkäri
Kun lapsi raivoaa, aikuisen on tärkeää pysyä aikuisena. Rauhallisuus sekä tyyneys luovat lapselle turvaa. Myös omien tunteiden ja tilannetekijöiden, kuten stressin sekä väsymyksen, tunnistaminen voivat helpottaa vanhempaa selviytymään lapsen raivarista. Raivokohtauksiin voi liittyä myös aikuisen kokemus häpeästä: lapsen raivari julkisella paikalla, kuten kaupassa, tai oma osaamattomuus tilanteessa voivat tuntua vanhemmasta nololta. Useimmille vanhemmille tämä on kuitenkin kokemuksellisesti hyvin tuttu tilanne, ja moni tuntee myötätuntoa raivoavan lapsen vanhempaa kohtaan.
Lapsen raivari tulee harvoin yllättäen. Lapsen raivostuessa vanhemman on hyvä tarkastella tilannetta ja kysyä itseltään: “Mitä tapahtui?” Lapsen tunteminen on oleellinen osa ennakointia sekä tilanteen ehkäisyä. Kun tunnemme lapsemme ja tekijät, jotka saavat hänet hermostumaan, voimme ennakoida tilannetta kääntämällä lapsen huomion muualle sekä vähentämällä senhetkisiä vaatimuksia. Jokainen lapsi on temperamentiltaan erilainen, mikä edellyttää vanhemmilta lapsen tyypillisten käyttäytymispiirteiden huomiointia omassa toiminnassaan.
"Raivaritilanteessa lapsi ei kykene säätelemään käyttäytymistään."
Psykologi
"Aikuisen tehtävänä on kertoa, että kaikkia suututtaa joskus ja kiukkua kannattaa purkaa eri tavalla kuin raivoamalla."
Luokanopettaja
Vahvan tunnetilan aikana lapsi ei ole aina ohjattavissa puheella. Vanhempi voi kuitenkin sanoittaa lapsen tunteita sekä ilmaista olevansa lasta lähellä. Vanhemman rooli lapsen tunteiden ja tilanteen sanoittajana onkin tärkeä. Myös ymmärryksen osoittaminen rauhoittaa lasta ja luo lapselle kokemuksen siitä, että hänen tunteitaan tahdotaan kuulla ja ymmärtää. Voimakkaatkin tunteet ovat sallittuja. Kuitenkin pahan tekemiselle, kuten toisen satuttamiselle, on asetettava rajat. Lapsen rauhoituttua tilanne sekä siihen johtaneet syyt on hyvä käydä läpi yhdessä lapsen kanssa ja pohtia vaihtoehtoisia tapoja kiukun purkamiseen.
"Helpommin sanottu kuin tehty."
Lastentarhanopettaja
Ennakointi ei aina onnistu, ja hyvätkin neuvot saattavat unohtua, kun tilanne on päällä. Raivarin sattuessa tärkeintä on pitää mielessä lapsen paras. Lasta ei kannata jättää yksin, ja vanhemman on huolehdittava, ettei lapsi satuta itseään raivarin aikana. Kun lapsi rauhoittuu, hän kaipaa lujaa syliä ja lempeää huomiota.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kun aivan tavallinen on tarpeeksi
Kiireisen ja stressaavan arjen keskellä moni asia saattaa unohtua. On painettava hommia tukka putkella, ja kaikesta huolimatta tehtävälista vain kasvaa. Kysyimmekin asiantuntijoilta, millaiset asiat unohtuvat helposti arkikiireiden keskellä, ja miksi näiden asioiden äärelle kannattaa kuitenkin pysähtyä? Lääkäri, luokanopettaja, psykoterapeutti, lastentarhanopettaja sekä lastenpsykiatrian psykologit vastaavat!
“Vähemmän on enemmän.”
Lastentarhanopettaja
“Joskus pienikin kohtaaminen riittää.”
Lastenpsykiatrian psykologi
Monesti aivan tavallinen ja yksinkertainen arki on riittävää. Lelujen, harrastusten, erilaisten virikkeiden sekä uusimman teknologian sijaan lapset kaipaavat ja tarvitsevat kaikkein eniten turvallisia sekä pysyviä ihmissuhteita. Vanhempien on tärkeää pysähtyä lapsen mielen päällä ovien asioiden äärelle ja kohdata lapsi aidosti häntä kuunnellen. Lapsi tarvitsee päivittäin viestiä siitä, että hän on rakastettu ja hyväksytty. Lapsen elämänvoima ja -tyytyväisyys rakentuvat tietoon siitä, että häntä rakastetaan.
“Vanhemmilla on myös aviopuolison rooli.”
Luokanopettaja
“Joskus jopa yksin kaupassa käyminen voi olla tuo tarvittava hengähdystauko.”
Luokanopettaja
Kiireisessäkin arjessa olisi tärkeää löytää aikaa vanhempien välisen suhteen hoitamiseen. Kahdenkeskinen aika lujittaa parisuhdetta ja antaa uudenlaista voimaa lasten kanssa toimimiseen. Vanhempien keskinäinen suhde on myös lapsen “tunnekoti”. Parisuhdeajan lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat saavat säännöllisesti omaa aikaa. Parisuhteessa kummaltakin vaaditaan halua kunnioittaa toisen tarvetta omaan aikaan. Myös perheen yhteiset suunnitelmat ovat tärkeitä, ja ne lujittavat perheenjäsenten yhteenkuuluvuutta.
“Yksi päivä viikossa on hyvä rauhoittaa kaikilta töiltä ja harrastuksilta.”
Lääkäri
Viikkolevosta sekä riittävästä unen saannista on hyvä pitää kiinni arjen pyörityksen keskellä. Lisäksi vanhemman oma hyvinvointi sekä jaksaminen ovat tärkeitä asioita, jotka kuitenkin helposti unohtuvat. Pahan tuulen kierteen voi katkaista kiinnittämällä huomiota myös omaan hyvinvointiin.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nyt saadaan terveisiä!
Heinäkuu alkaa olla lopuillaan, ja on blogimme Terveiset vanhemmille -osion viimeisen
julkaisun aika. Kuluneen kesän aikana olemme saaneet kuulla asiantuntijoiden ajatuksia
korona-ajan kotiarjesta, lapsen raivareista sekä arjen peruspilareista, joita on hyvä
muistutella itselleen kiireenkin keskellä. Toivottavasti olette saaneet blogikirjoituksista
mukaanne uusia ideoita, ajatuksia sekä tukea arjen keskelle. Haluamme kiittää erityisesti
kaikkia kysymyksiimme vastanneita asiantuntijoita! Millaisia terveisiä asiantuntijat haluavat
näin kesän lopussa vanhemmille ja perheille lähettää? Lääkäri, luokanopettaja,
psykoterapeutti, lastentarhanopettaja sekä lastenpsykiatrian psykologit vastaavat!
“Sinut on tarkoitettu sopivaksi vanhemmaksi omalle lapsellesi.”
Lastentarhanopettaja
Vanhempina meidän ei tarvitse verrata itseämme ja perhettämme muihin.
Kukaan ei ole täydellinen vanhempi, ja itselle anteeksi antamisen taitoa voi aina opetella.
Riittää, että kussakin tilanteessa toimii olosuhteiden ja parhaan kykynsä mukaisesti.
Kun omia voimia koetellaan, avun pyytäminen on vahvuutta ja viisautta.
“Lapsuuden muistot kerätään juuri nyt.”
Psykoterapeutti
Lapsuus kuluu yllättävän nopeasti, ja lapset eivät ole kotona ikuisesti.
Onkin tärkeää elää juuri tätä päivää ja hetkeä. Arjessa kantaa ajatus: “edessä on yhden
päivän matka.” Lapsuus on ajanjakso, jota kannattaa vaalia.
“Lapsi tarvitsee aitoa kohtaamista, kuulluksi tulemista arjessa ja turvallisen kasvuympäristön.”
Lastenpsykiatrian psykologi
“Vanhemman selkä on niin iso ja vahva, että siellä voi olla teinikin turvassa.”
Luokanopettaja
Perhearki tulee lapsille tutuksi aikuisen mallintamisen kautta. Lasten osallistuminen
yhteisiin keskusteluihin on tärkeää: lapset opettelevat vuorovaikutustaitoja pienestä pitäen.
Myös hyvät käytöstavat opitaan kotona vanhempien ohjauksessa. Arjessa on hyvä ylläpitää
toistuvuutta sekä johdonmukaisuutta: tietyt säännöt ja rutiinit, jotka ovat molempien
vanhempien hyväksymiä, säilyvät päivästä toiseen samoina. Lapset kyseenalaistavat usein
heille asetettuja sääntöjä. Aikuinen voi perustella toimintansa lapsen turvallisuudella.
Joskus perusteluksi jatkuviin miksi-kysymyksiin riittää kuitenkin vain se, että vanhemmat
ovat näin päättäneet.
Myös nuorien kanssa vanhemman on tärkeää pitää kiinni asettamistaan säännöistä.
Vanhempien lujuus antaa nuorelle mahdollisuuden kieltäytyä esimerkiksi päihteistä
menemällä “vanhempien selän taakse”. Mahdollisten tehtyjen tyhmyyksien jälkeen nuoren
kanssa on tärkeää keskustella tapahtuneesta. Vanhempien on hyvä tuoda esille, että he ovat
pahoillaan tapahtuneesta ja vaatia nuorelta rehellisyyttä niin paljon kuin mahdollista.
“Se työ, mitä te teette kasvattaessanne ja hoivatessanne lapsianne, on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta
avainasemassa. Voimia ja siunausta sekä runsaasti iloa yhteisissä hetkissänne!”
Lääkäri
Nyt on kiitoksen aika. Siunattua ja iloista loppukesää, pidetään toisistamme huolta!
On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa
Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa
Jäi jälki sydämiimme
Jälki unelmiin
Teille laulamme nyt näkemiin
Turvallista matkaa me toivotamme näin
On aika purjeet nostaa ylöspäin
Turvallista matkaa aalloilla elämän
Kanssa hyvän ystävän
Ei huomispäivän teitä voi kukaan aavistaa
On joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa
On yksi joka pystyy kaiken ymmärtää
Jeesus vierellemme aina jää
Turvallista matkaa me toivotamme näin
On aika purjeet nostaa ylöspäin
Turvallista matkaa aalloilla elämän
Kanssa hyvän ystävän
-Pekka Simojoki-